Poikkeuslupa sisällä - miten malttaa odottaa?

Nyt on sitten se poikkeamislupahakemus sisällä. Lupasivat ennen kesälomia (=ennen juhannusta?) tehdä päätöksen. Nyt pitää vaan sitten malttaa odottaa....

Yksinkertainen on kaunista ja poikkeuslupa etenee

Ollaan tässä lueskeltu useita taloblogeja sekä joitakuita talonrakentamisesta kertovia kirjoja. Aivan käsittämätöntä, miten ihmiset niisssä viilaa joidenkin aivan täysin tarpeettomien ja typerien hienostelujuttujen kanssa. On kaarevaa seinää, pylväitä, lasitiiliseinää, monimutkaista kattoa, usea piippu, vaatehuoneita ja kylmäkellareita. Ja näiden kanssa sitten projekti pitenee ja rahat lentää kaivoon.

Meidän talossa ei tasan tarkkaan ole yhtään kikkaretta! Yksinkertainen huonejärjestys, vain yksi piippu, kaikki vesieristettävät tilat samaan nurkkaan, ei yhtäkään mutkaista seinää tai turhia kulmia katossa. Yksinkertaista, perinteistä ja helpostirakennettavaa - ja toivottavasti myös edullista.

Tämä yksinkertaisuus pitäisi ulotaa myös talotekniikkaan, joka saattaa sitten olla hankalammin toteutettava. Myyntimiehet myy monimutkaisia - ja kalliita - ratkaisuja. Onko oikeasti hyötyä siitä, että voi määrittää asteen tarkkuudella kunkin huoneen lämpötilan erikseen? Kylppärit ja kosteat tilat pitää saada kuiviksi kyllä. Lisäksi Remonttireiska esitteli telkkarissa sellasta vempelettä, joka laitetaan johonkin kohtaan vesiputkistoa. Sen vempeleen pitäisi reagoida, jos jossain vuotaa. Kuulostaa ihan loistavalta vehkeeltä, mutta jos se ei kerro, mikä liitos vuotaa, niin onko siitä sitten hyötyä? Kun kuitenkaan koko taloa ei voi repiä auki. Tieto lisää tuskaa tässäkin kohtaa. Eli yksinkertaisuus olkoon tavoitteena myös talotekniikassa.

Poikkeuslupa etenee kovaa vauhtia, ja jos kaikki naapurit tavoitetaan huomenna naapurikierroksella, niin jätämme poikkeusluvan kuntaan jo maanantaina! Sitten vaan odotellaan mitä kunnansedät päättävät!

Tontilla ekaa kertaa arkkitehdin kanssa!

Poikkeuslupaan tarvittava asemapiirros on nyt siinä vaiheessa, että kävimme eilen suunnittelijan kanssa tontilla ekaa kertaa. Käynin jälkeen katselimme yhdessä karttoja kahvittelun ohessa ja päätimme mihin kohtaan tonttia talo olisi tulossa (!!!). Autokatos-varastonkin paikka on suurinpiirtein tiedossa, samoin tien linjaus.

Päätimme tämän talonpaikan usean tekijän summana. Paikalta on hyvät näköalat, kunhan vähän puita karsii edestä. Tie mutkittelee hieman, jotta naapuri ei pihallemme näe, eikä me nähdä heidän ikkunoista sisälle niinkuin ensimmäisessä vaihtoehdossa kävi. Tyytyväinen on siis pakko olla :)

Suunnittelija piirtää nyt asemapiirroksen ja sen jälkeen päästään kiertelemään naapurien ovilla suunnitelmia esittelemässä. Pitääkin alkaa tällä viikolla soittelemaan naapureita läpi ja varoittaa yllätysvieraista.

Nyt tuntuu ekaa kertaa että jokin tässä projektissa nytkähti eteenpäin. Tätä ennen on vain suunniteltu ja haaveiltu.

Minne lumet, minne piilo?

Hyvin suunniteltu on osin tehty! Tässä yhteydessä ei vielä voi puhua puoliksi tehdystä :)

Asemapiirrosta varten pitää miettiä tonttia ja sitä, mitä toimintoja pihaan haluaa ja minne. Autojen paikka on portin pielessä kustannussyistä, lisäksi autokatos siinä kohtaa peittää osan pihasta pihatieltä päin. Lisäksi olisi kivaa jos pyykinkuivatus ja vilpola olisi sellaisella puolella johon ei pääovelta tai tieltä näy.

Lisäksi olisi kiva jos grillipaikalta ei näkisi kuivumassa olevia vaatteita.. Lisäksi pitää pihalta löytyä paikka jossa voin olla huoletta ulkona ilman palamisvaaraa, eli varjoa on jäätävä eikä kaikkia puita voi kaataa.

Näillä spekseillä kohti tiistain kokousta. Kunhan poikkeuslupa on sisällä, aion kyllä hommata pihasuunnittelijan tekemään alustavan suunnitelman.

Sitä tarvitaan jo syksyllä, jos päästään kaivamaan putkille ja sähköille ojia. Silloin pitää tietää pihavalojen paikat noin suurinpiirtein sekä se, mitä kohtaa pihassa ei myllätä.

Pitäisi myös päättää, laitetaanko talo parhaalle näköalapaikalle, johon pitää rakentaa pitkä 200m tie, vai huonomman näköalan paikalle lähemmäs olemassa olevaa tietä. Tienteko maksaa, mutta toisaalta se näköala rotkon reunalta peltomaiseman yli on parasta mitä etelä-Suomesta saa!

Poikkeuslupa, osa 2.5

Suunnittelijan kanssa on nyt sovittu tapaaminen tontille poikkeusluvan asemapiirrosta varten. Lumetkin on jo sulaneet sen verran, että maa on osittain näkyvissä. Päätimme sittenkin olla tekemättä maaperätutkimusta vielä tässä vaiheessa, koska maaperä on perimätiedon ja naapurin mukaan kalliota. Mennään Riimun kanssa vielä merkitsemään tontin kulmat näkyvämmin ennen tonttivierailua viikonloppuna. Viimeinkin asiat etenee edes vähän!